Nijille on nyt sitten tokokurssi hommattuna! Päästään sunnuntaisin treenaamaan toksua Koirakoutsin kurssille, joten jospa selviydyttäisiin nopeammin kohti tavoitetta korkata kuninkuusluokka! :) Sain vihdoin myös ÄSKK:n hallimaksun hoidettua, joten päästään nyt omatoimisesti reenailemaan hallille. Pistin meille kalenteriin vakkaritreenipäivät, jotta saisin treeneistä säännölliset.

SUNNUNTAI

Niji

Tokoa sisällä lihispalkalla x 2.

Metallin pitämistä ja jokunen nosto. Metalli on vaan ällö. Pitäminen edessä ok, koitin palkata tiukentuvasta otteesta ja ainakin tällä kertaa homma tuntui menevän nuppiin. Nostoissa helisyttelee kapulaa. Inhoan itsekin kohta koko liikettä ;p

Raiku

Tokoa sama paikka ja palkka x2

Teemana eteenistumiset. Tarjoaa juttua nopeasti, mutta on herkästi vino oikeaan. Pyrin palkansuunnalla vaikuttamaan paikkaan toki palkaten mahd. suorista asennoista. Raikun kuonotökkäys on vaihtunut leualla tökkäykseksi (pää ylöspäin), mikä on miljoona kertaa parempi kuin terävällä nokan päällä pukkiminen. Tökkäily on selkeästi vähentynyt ja pyrin olemaan niistä tarkkana.

Kummallisia nämä vuodenvaihteen jälkeiset ajat, koska silloin lähtee treenimotivaatio korkeaan kiitoon. Sitten kevään tullen se lopsahtaa ja katoaa jonnekin :D Tämä vuosi voi toki olla erilainen ;)

Rustailempa omaksi iloksi tammikuulle tähtäimiä, jotta saadaan hommat oikeasti käyntiin. Pelkkien ajatusmallien kyhäily mielen sopukoihin ei tulosta tuo, joten siirrytään vaiheeseen tuumasta tuuman julkaisun kautta toimeen.

TOKO

Niji

Tokossa on mahdottoman paljon palasia rikki ja kasaamatta. Ensisijaisen tärkeänä pidän fiiliksen säilymistä tämänhetkisessä tilassa. Ollaan siinä ja siinä, lähteekö homma lapasesta hetken päästä, joten kokeillaan pitää mielentila ideaalina.

Treeneistä en osaa määrällistä arviota heittää, mutta tarkoitus olisi päästä tokottelemaan pari kertaa viikossa, työstäen samalla lenkkien lomassa pieniä osasia. Sisätokotkin on paikallaan muunmuassa surullisenkuuluisan metallin suhteen.

Liiketähtäimeksi ajattelin seuraavia:
*Merkki: Oma visio NYT selväksi. Tavoite saada aikaiseksi varma merkki kisamatkan päästä.
*Ruutu: Merkkitreenien ohella, jottei homma unohdu.
*Paikalla istuminen: Treeniohjelmistoon ehdottomasti mukaan, sillä asento epävarma, jos pidemmän tovin joutuu odottelemaan. Ja mielellään myös ryhmätreeniä.
*Metalli: Enemmän tekemistä, vähemmän pelleilyä, ts. nostot ja hyvä ote + missio koiralle selvemmäksi.
*Kaukot: Fiiliksen rakentamista. Teknisesti homma luonnistuu tosi jees, mutta varottava kuitenkaan rikkomasta liikettä liiaksi (paikalla pysyminen voisi ainakin yrittää olla kriteerinä).

Raiku

Kisanomaisuus ja erilaiset häiriöt tutuiksi. Yksi kisanomainen alokastreeni loppukuusta!

Liikkeellisesti:
*Liikkeestä seisominen: Koko liike pakettiin, kiitos.
*Luoksetulo: Eteenistumisen suoruus
*Seuraaminen: Tarkkuutta lisää
*Nouto: Projektia eteenpäin.. Onhan se seisonutkin jonkun tovin. Kaikenlaiset kapulat harjoituksissa mukaan. Keskitytään painottamaan luovutusasentoa ja -paikkaa -> vetovoima eteentulemiseen pidettävä koiralla yllä.

Yleistä treenaamisesta:
*Yksi treenikerta sisältää 1-3 liikettä ja toistot mietitään etukäteen: Mitä ja miksi tehdään.
*Kisanomaisuutta varmempien liikkeiden kanssa: Palkkaus, siirtymien miettiminen, vihjeistys (uusien sääntöjen sisäistäminen näiden osalta).
*Nijille treenipaikka / valvova silmä jostain.
*Kisatähtäimet selviksi -> ei tästä muuten mitään tule ;p

AGILITY

Niji

*Keppikulmat
*Kontaktit varmemmiksi

Raiku

*Kepit: Jatketaan hommaa
*Kontaktien opiskelu: Laatikko!
*Rengas: Tutuksi koko este.
*Joku ohjauskuvio: Mikä, miten?

Yleistä aksailusta:
*Hyvät alkulämmittelyt ja loppujäähdyttelyt!
*Parin ohjauskuvion sisäistäminen.
*Omatoimista treenausta pääsääntöisesti, mahdollisesti jokunen kimppatreeni. Valmennusmahdollisuuksia katsastellaan etenkin Raikulle lähiseudun yksityisiltä.
*Nijille kisatähtäimet selväksi.

TOTTIS

Niji

*Asenteen ylläpito
*Perusasento ja seuraaminen yleensä (täyskäännökset, skarppiuden vaatiminen)
*Paikallaolosta tottistelemaan -nostatuksen opettelu
*Eteenmenon painotus superjuttuna

Raiku

*Virallisesti “keväällä BH:seen” -projektin aloittaminen
*Paikallaolo
*Leikki auki, nuppeja kaakkoon ja vaatimusta peliin
*RUTIINIT!!
*Vauhtinoutoja tukena tokopiiperrykselle?
*Eteenlähetyksestä superjeehuippuhauskaa (ja sehän on jo ;D )
*Kaupunkitepastelu

Yleistä
*Treenit kerta viikkoon työvuorosta riippuen porukalla tai yksinään.
*Rutiinien vaaliminen!
*Asenne
*Kisanomaisuus

BONUSRAITA

*Koirat fyssarille
*Liikunnan lisääminen nykyisestä + monipuolisuutta
*Lumitilanteesta riippuen maastojuttuja
*Videointia!!

Käytiin isommalla poppoolla treenaamassa hallilla sekä aksaa, että tokoa. Agilitya tehtiin valmiina olleen radan mukaisesti jokunen pieni pätkä mielenvirkistykseksi. Enemmän ideana oli tokoilla hieman enemmän ajatuksella.

NIJI

Agility

Ratoja en jaksa sen kummemmin selostaa, mutta noin 2-5 esteen pätkiä tehtiin (hyppyjä, kepit + putki). Nippe oli kyllä totaaliliekeissä! En muista tuon koskaan kepittäneen niin lujaa kuin tänään. Ja tämähän luonnollisesti jätti kytemään ajatuksen jatkaa aksailun parissa.. Vaarallista ihan vaan humputella ;p

Toko

Perusajatus Nijin treeneissä on saada koiralle nostattava ajatus loppuakohden. Yrityksenä on samalla pitää homma kuitenkin purkissa, ettei esim. tunnari lähtisi pahasti rakoilemaan (maistelu/palautuksessa mälvääminen). Katsotaan, miten homma lähtee etenemään, ainakin toistaiseksi ne vähät treenit, mitä ollaan tehty, ovat toimineet halutulla tavalla :)
Metallinouto
Yritys tehdä hypyn kautta, mutta Nis heitti touhun pelleilyksi (palkkautui yleisön nauruntirskahduksista…). Hyppyjen kautta tehdessä tiputti jatkuvasti alastullessa, joten pikakorjasin tilanteen ottamalla pari nostoa luovutusasentoon (tässäkin jouduin keskustelemaan, pelleilläänkö kapulalla vai ei). Otti hommaan mukaan tupinoita ja haukahduksia yrittäessä mallata kapulaa suuhun. Jep. Tässä riittääkin sitten väkertämistä koko vuodeksi ;)
Työstöön:
- Nostot
- Koiralle visio tulla eteen istumaan kapula suussa mahdollisimman nopeasti - tämän painopiste on taas tipahtanut jonnekin

Merkki
Uudenlaisella merkillä. Tietää perusidean n. 4 metrin etäisyydeltä, mutta sitä edempää alkaa selkeästi epäröimään. Joku 8 toistoa. Nyt puntaroin uuden haasteen edessä: Niji nimittäin kiertää merkkiä automaattisesti, pysähtyy tosin käskystä, ja välillä pysähtyy automaattisesti merkin taakse (olen pyrkinyt palkkaamaan nyt oikeasta paikasta koiran osuessa merkin vastakkaiselle puolelle). Kumpi tapa olisi fiksumpi: Opettaa koira hakemaan paikka itse, vai kiertämään törppö pysäyttäen käskyllä? Kiertäminen tuntuu tulevan luonnostaan, enkä aiemmin ole asiaa hoksannut. Automaattinen paikanhaku on alkuun ollut ajatuksena, sillä epäilen omaa pysäytyskäskyn ajoitusta (ok, jokatapauksessahan se pitää kisoissa antaa). Sama koskee ruutua.

- Oma ajatus selväksi!

Seuraaminen
Kaavionpoikasta, joka sisälsi normaalikäynnissä käännöksiä vasempaan, oikeaan sekä täykkärin. Lisäksi pysähdyksiä. Hitaassa vauhdissa pysähdys + pari askelta taakse. Ok setti, perusasentoon tullessa lusmuilee suoruuden kanssa.

- Perusasento!
- Pysähdyksen istumisen nopeus huomioitava

Luoksetulo
Jättö ok, skarpimpi voisi jättäessä olla. Ensimmäisen luoksarin pykäisi läpi ignooraten seisomisen käsimerkin. Toka toisto superhieno! Otin eteenistumiseen saakka kummallakin pysäytyksellä.

- Jättö

Kaukot
Parin metrin välimatkalla. Näpäkät ja hyvät vaihdot (s-m-i-s). Jättö ok. Kaukoissa alkaa olla se suunta, mitä haluan: Koira nostattaa itseään! :)
- i-s -vaihdon vahvistelu (nyt ok)
- Matka pidempi ensikerralla

Yleisluonnehdintana tämän päivän treeneistä: Jes! Omaa palkkausta voisi vain miettiä ja pyrkiä muistaa liittää kokeenomainen palkkaus liikkeisiin.

Raiku

Agility
Laa opetteli pienimuotoisesti irtoamista poikittain olleelle hypylle pienen radan muodossa. Minihömppäilyä tehtiin putken kanssa ja sain taas todeta, että minun tarvitsee olla nopeampi ja selkeämpi (okei, Raiku ei ihan handlaa vielä ohjauksen lukemista, vaan lukee enemmän rataa valkkaamalla, luonnollisesti, putken). Toivottavasti päästään aksailussa parempaan vauhtiin jossain vaiheessa noin treenien muodossa :) Raiku vaan ois aika pätevä aksakoira <3

Toko

Ideana treenata häiriössä (kaksi muuta koiraa + agilityesteet) kokeenomaisia juttuja + yleistä kontaktia.
Seuraaminen / kontakti
Raiku on minusta kohtuu herkkä häiriölle (vilkuilee), mutta seuraamisissa ei haitannut aivan vieressä oleilleet koirat. Toki pyrin palkkailemaan koiraa ennen kuin se olisi edes ehtinyt reakoimaan (esim. toista koirakkoa ohitettaessa aivan vierestä palkkasin juuri ennen itse ohitusta). Perusseuraaminen oli varsin Raikumaisen “letkeää” :) Tätä tarvii kyllä saada videokuvattua, koska koira tuntuu varsin tanssivalle ;)

- Käännökset tarkemmiksi
- Kontaktiharjoituksia lisää isommissa häiriöissä
Liikkeestä maahan
Tehtiin nyt tuttu ja turvallinen liike häiriöstä johtuen. Bravuuri sujui kuten aina, ei mitään nipottamisen aihetta :)

- Paluussa maassapysymisen vahvistelua muistettava tehdä edelleen paljon, koira on palatessa selkeästi jousilla valmiina loikkaamaan perusasentoon

Luoksetulo
Ensimmäisessä jätössä Raikua ahdisti kovasti toisen koiran lähellä leikkiminen (pari metriä väliä), joten Laa katsoi parhaimmaksi lähteä hipsimään perään. Siispä palautin koiran takaisin istumaan ja uusinta. Raiku jäi tarkkaavaisena istumaan unohtaen selkeästi koko ahdistavan koiran. Keskittyi ja toteutti liikkeen eteenistumiseen saakka (josta palkkasin) hyvin. Eteenistuminen vaatii vielä vain suoruustreeniä, meinaa tulla inasen liikaa oikealle hamuten (palkkakäsi..).

- Jättöjä häiriössä
- Eteenistuminen
- Edestä sivulle siirtyminen muistettava aina toisinaan ottaa treeneihin ;p

Estehyppy
Raikumaiseen tapaan varsin ilmava loikka ja napakka pysähdys. Kolme toistoa, joissa painotin seisoen paikalla pysymistä (meinaa ottaa askeleen, kaksi lähestyessäni koiraa). Viimeisellä kerralla tulin vierelle saakka.

- Seisomisen vahvistelua!

Luoksepäästävyys
Ensin pari, kolme toistoa tutun ihmisen tekemänä, sitten vieraalla pari. Hienosti malttaa, vaikka koskettelu onkin ällöttävää. Raiku tukeutuu hauskasti minun vasempaan käteen nuolemalla kämmentä (lihapullapalkka odottaa oikeassa, mutta palkkaava käsi vasen). En tiedä, mikä varsinaisesti Raikua kopeloinnissa ahdistaa. Ehkä eniten kuitenkin ruokapalkan menettämisen pelko?

- Erilaisia ihmisiä, erilaisia tapoja, erilaisia ympäristöjä ;)

Laan kanssa pitäisi alkaa oikeasti katsastamaan niitä kisoja, kunhan saan seisomisen kuntoon. Eiköhän viimeistään maaliskuussa ala tapahtua :)

Olen katsonut treenimahdollisuuksia kummallekin koiralle kevättalveksi. Hieman töiden epävarmuus jarruttelee, mutta eiköhän sitä jotain kehitellä. Alkuun painottaen Raikulle aksaa ja Nijille tokoa, mutta toki kumpainenkin pääsee varmasti treenaamaan molempia lajeja. Lähinnä olen katsonut yksityisten koirakoulujen tarjontaa lähialueella ja koittanut sitä kautta kartoittaa, mihin on varaa tällä hetkellä :)

Joulu nääs. Tänä vuonna se kirjaimellisesti livahti jonnekin. Töiden alku marraskuussa sekoitti elämänkulun hetkellisesti kaiken osalta, koska tuntuu nykyisin siltä, etten mitään muuta teekään kuin ole töissä. Hiljalleen alkaa muukin elo rytmittyä töissäkäynnin ympärille, vaikka vielä on sopivat rytmit hakusessa :) Ja tiedättekös, on muuten erikiva tunne, kun tietää, että rahaa riittää muuhunkin kuin makarooniin! :D Aina toki löytyy rahanreikiä, eikä tämä rahantulo välttämättä ole mitään pitkäkestoista (toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato). Mutta, kivaa elää edes hetkellisesti turvatussa tunteessa.

Jouluna piipahdettiin pohjoisessa vaihtamassa lahjat ja viettämässä laatuaikaa perheen parissa :) Joulun fiilis on jonnekin kadonnut, mutta aina pohjoisessa vieraileminen piristää. Samaan aikaan on myös mukava palata tänne. Pelottavan huvittavaa, että alan oikeasti kotiutua tänne. Tai siltä tuntuu. Periaatteessa mikäänhän ei toistaiseksi estä minua palaamasta Kainuuseen, mutta jostain syystä tuntuu, että täällä vietellään joku aika elosta. Miten pitkä, sitä en tiedä. Luotetaan kohtaloon tässä kohtaa :)

Belgikolmikko oli siis hetken aikaa täydellä miehityksellä tyttöjen kirmaillessa Nemppasen kanssa pitkin pihamaata. Mitään erikoista ei tyttöjen jouluun kuulunut. Lähinnä tylsää oleskelua ja ministi lenkkeilyjä. Joululahjoja ei kumpainenkaan saanut, Nepolle oli sen sijaan paketti varattuna jonkun tontun toimesta :)

Raikuli oli tosiaan Kuhmon perillä varsin polleaa maanomistajaa ja Rippe-pystykorvalle piti tomerasti esittää, kuin iso Tyttö Laa jo on. Kukkoilun elkeet nujerrettiin tosin kaksijalkaisen toimesta varsin nopeasti ja sujuvasti tytöt pihalla touhuilivatkin loppupeleissä. Taisipa Laa reissun aikana ensikertaa nähdä vauvaikäisen, jonka noteerasi, muttei sen kummemmin aihetta kummastellut.

Takaisin etelään palattiin maanantai-iltana. Vältyttiin myrskyltä ja ruuhkilta, joten matka sujui varsin kivuttomasti. Elettiin pari päivää kynttilänvalon turvin ilman sähköjä, mutta onneksi nekin palasivat loppuviimein :) Arki on jatkunut samaan vanhaan tapaan ja hiljalleen alkaa pienimuotoinen treenauskipinä iskeä. Raikulle olen koittanut iskostaa liikkeestä seisomista (uudestaan.. Seisominen on jonnekin kadonnut, koska istuminen ja maahanmeno on paljon kivempaa) ja kokeiltiin tunnarin alkeita käpyleikin merkeissä lenkillä. Ja Laahan osaa hienosti käyttää nokkaansa ja etsiä sitä omaa. Luovuttaminen tosin on sitten asia erikseen. Pitää aikuisten oikeasti kyllä saada luovutus kuntoon, jotta saadaan noudot pelittämään.

Nippen kanssa on tokoteltu käpypalkalla liikkeestä istumista ja seuraamista. Nissen pitäisi edelleen päästä käsittelyyn, mutta sylkirauhasten tulehtumisen vuoksi saatu antibioottikuuri siirsi suunnitelmia etemmäs. Jahka vuosi vaihtuu, pitää tarttua puhelimeen ja varata Nijille aika :)

Huomiselle on varattu puuhaa tokon ja agilityn merkeissä! :) Treenisuunnitelmat on jo pohdittuna ja toivon mukaan vain se toteutus puuttuu ;) Tottisporukkakin on intoutunut, joten torstaisin on luvassa VPKH:n omatoimitreenausta :) Minun ostalta vain joka toisena torstaina tosin. Työt haittaa harrastusta ;P

Joskus kait sitä oppii katsomaan karua totuutta silmiin, vaikka se tällä hetkellä tuntuu kovin ahdistavalta. Enkä tajua, miksi saan itsestäni tällaisen tulostavotteisen peikon esille :P Eniten epäonnistuminen pelottaa kuin niinkään tuloksettomuus. Kaiken piti tänä vuonna olla pala kakkua, helppo nakki, helppoa ku heinän teko jne., mutta aina ei mene nallekarkit tasan, eikä munkki joka vuosi napsahda ;)

Katsahdus vuoden 2011 satoon:

Niji

- JK2, JK3?
Kaksi yritystä, kumpikin mokattiin. Kaikki kaatui jälkeen ja luottamuspulaan. Ohjaaja osaa mielestään jäljestää koiraa paremmin.

- AD-koe?
Ei koko vuonna päästy edes pyörän selkään, kun en sellaista omista :P

- Agilityssa möllejä,
ehkä kisaamaan
Möllejä käyty, viralliset haaveita. Katsellaan sitten joskus.
- Muutama näytelmä
Peräti yksi! :D Tuloksena ERI.
- Pennutus kesällä
Kuuden terroristin joukko valloittanut maailman :)
- Uutena lajina haku kiinnostaisi kovasti :)
Hurjasti yksi treeni tehty :DDD Porukkaa odotellessa.
- Tokojuttuja katsellaan, jos ehditään
Jotain on piiperretty, mutta kisoja ei ainoatakaan tänä vuonna.

Raiku

Pohjia tampattu, kuten suunnittelinkin. Kisoja ei loppujen lopuksi sitten tälle vuodelle otettu. Paketissa on liian isoja osasia vielä levällään (mm. kisanomaisuus uupuu).

Mitä vuodelle 2012?

Niji

Jaa-a. En osaa oikeasti sanoa, vaikka tavallaan tiedän, mitä lähdetään yrittämään. En vaan saa motivaation päästä kiinni, jotta voisin lukita vaihtoehdot ;p Jotain tällaista kaavailen:
- EVL1 (TVA)
- JK2, (JK3)
- Hakuporukka!

Nijin kanssa toivon pääseväni jonkinlaiselle tokokurssille, jotta asiassa pääsisi kunnolla eteenpäin. Lisäksi ykköstoive on fiiliskisat. Katsotaan, kuin käy.

Raiku

Raiulin kanssa arvotaan seuraavannäköistä riviä:
- TK1, (TK2)
- BH
- Agilityn aloittaminen ajatuksella
- Haku?

Jälkiä jatketaan edelleen erikoisjälkikokeita silmällä pitäen, mutta tuskin vielä kisoihin ollaan menossa. Paljon on osasia, jotka vaativat hiontaa ja näin talvea vasten kosahtaneet kulmat ei lämmitä toistaiseksi mieltä ollenkaan. Lajivalikoimaa olisi kiva laajentaa haun sijasta montsuun, mutta katsotaan, mitä ehditään. Raiku kasvaa ja kehittyy kovasti tällä hetkellä luonteen osalta, joten odotan erittäin mielelläni, että palikat päässä tasoittuu ennen minkäänlaisia kaiveluja. Laasta on kovaa vauhtia kuoriutumassa Nainen, joka haluaa tällä hetkellä kuuluttaa asiaa koko maailmalle :o) (merkkaillaan ja ollaan lenkillä vieraan koiran hajuja kohdatessa sellaista “Äijjää”, jotta oksat pois. Ei ollut siis pari viikkoa sitten nähty maan ruopiminen mitään harhaa :D ).

Laan olisi tarkoitus myös käydä luustokuvissa, mahdollisesti silmäpeilissäkin vuoden 2012 aikana.
Omia tavotteita ensivuodelle olisi varovainen toive saada jatkaa töitä tammikuun jälkeenkin. Opiskeluhaaveita on, ja toivon pystyväni pitämään haaveet tähtäimessä. Ahkeraa lukemista on tiedossa alkuvuodeksi - ja toivonmukaan sitten syksyllä lisää ;) Toiveissa olisi myös päästä muuttamaan isompaan kämppään ja saada Nemppanen remmiin mukaan :)

Täällä taas! :)

Parin kuukauden taukoilu bloggailusta suoritettu ja koitan taas jollain tasolla aktivoitua, vaikka melko laiskaa on puuhastelu koirien kanssa ollutkin arkisia juttuja lukuunottamatta. Tauon aikana ei siis mitään erityistä ole tapahtunut. Nijin pennut ovat olleet jo hyvän aikaa maailmalla kokeilemassa omia siipiään ja kuulumisten perusteella kaikilla tuntuu menevän oikeinkin hyvin uusissa kodeissa :) Hauskaa seurata, millaisia riiviöistä lopulta kasvaa. Kivaa on myös päästä seuraamaan lähialueella asuvien kakaroiden puuhailuja. Alku vaikuttaa lupaavalta ja pennut ovat olleet tilatunlaisia. Aika näyttää, mitä näistä kasvaa :)

Kuva (c) Sanna Hasu

Niji on palautunut pennuista muutoin todella hyvin, mutta jonkinlaiseen jökkiin koira itsensä on saanut, joten hierojalla on ravattu viikon välein kolmesti. Jumit tuntuvat olevan todella syvällä, joten tarvitaan “järeämpiä aseita” niiden avaamiseksi. Osteopaatin ja fyssarin väliltä valitessa.

Raikueläin on kerännyt massaa ja yrittää kovasti teineillä. Jonkin verran keskustellaan aiheesta pysytäänkö lenkillä näköpiirissä vai ei, mutta onneksi vielä tähän mennessä Laa on varsin vastaanottavainen ja uskoo varsin vähästä (tai ainakin asia menee kaaliin hieman pidemmäksi aikaa kuin esim. Nijillä, joka tuppaa unohtamaan asiat nanosekunnissa). Juoksuhuuruja on selvästi ilmassa molemmilla tytöillä, sillä nokka ja jalat vie enemmän kuin “järki” (Noh, Raikulla näin, Nijillä on aina selkeä missio mielessä riistaa jäljestellessä).

Arkijutuissa ollaan Laan kanssa paneuduttu asioiden kohtaamiseen lenkillä. Edelleenkään se ei pöhki remmin päässä, mutta yksin irti kummallisuuksiin törmätessä (kuten pölykapseli puuta vasten..) reaktio on sakemannihaukku ja suoraan luo -tyyppinen ratkaisu (lue= iholle). Koska Raikusta on koko ajan näkynyt terävyys ja sitä kautta epävarmuus (koska terävyyttä/puolustushalua ei näkyisi ilman epävarmuutta), olen pyrkinyt olemaan sen kanssa alusta saakka tiukan ohjaava sosiaalisissa tilanteissa. Raikun aikuistumisprosessi sisältää myös selkeästi varmempaa asennetta reaktioissa, eikä se tunnu ottavan asioista juurikaan itseensä, kuten jokunen kuukausi sitten (esimerkkinä toisen nartun antama tukkapöllyytys, jonka jälkeen Laa jatkoi juttujaan häntä tanassa aiemman “aapuuvaa” -reaktion sijaan). Laa on myös kehittämässä merkkailun jaloa taitoa yhdistettynä rouheeseen ruopimiseen. Onneksi edelleen Raikun sisällä asuu se iloinen Laa-eläin, joka pääosin tutkii maailmaa mutkattoman iloisesti :)

Harrastusrintamalla ei tosiaan ole mitään suurempia tapahtunut. Olen pyöritellyt treenikuvioita mielessä taas aktiivisemmin ja jotain on tehtykin asioiden edistämiseksi, mutta se täysillä tekeminen uupuu vielä. Motivaation puuttuminen johtuu koiriin liittymättömistä asioista, mutta koska hiljalleen alkaa taas hommat järjestyä, jaksaa keskittyä koirajuttuihinkin ihan eritavalla :) Sain mm. töitä vuoden vaihteeseen saakka, jatko selviää joulunalusviikolla. Pidetään peukut pystyssä asian tiimoilta! :)

Jos työkuviot jatkuu, etsin välittömästi uuden asunnon ja toivon mukaan pystyisin aloittamaan harrastusrintamalla koirien kanssa kursseilun. Nijille tokoa ja Raikulle joko tokoa taikka agilitya. Aksailtiin piiiitkästä aikaa viikko sitten ja hitsi kun tuo kulkee kovaa :D Nijin kanssa treeneissä keskitytään fiiliksen rakentamiseen samalla kasaten liikkeitä kokoon. Loppujen lopuksi liikkeellisesti ei paljoa ole tekemättä, mutta kuten minulle muistutettiin, onhan siinä paljon muutakin, kuten palkattomuus, mielentilojen hallinta jne. Nijin kanssa keskitytään kuitenkin etusijalla kropan kuosiin saamiseen :)

Joulun ja uudenvuoden uhkaavasti lähestyessä pitäisi laittaa taas jotain tavoitetta kasaan, mutten ole jaksanut ottaa aiheesta stressiä. Katsotaan, miten treenit etenee, ja miten etenkin ohjaaja kehittyy :) Toki suuntaviivoja on olemassa ja suunnitelmia pistetty pystyyn, mutta toistaiseksi kaikki kerää vielä motivaation roihahtamista.

Raikun jälkinäyte, taitaa olla jälki 9, ellen väärin muista näin äkkiseltään tarkistamatta. Kulmia ensimmäisiä kertoja enikeis. Ollos hyvä, tappavan pitkä pätkä Laan hommista. Teitä on varoitettu ;p

Pölläsin ystävän blogista idean kerätä viikon tekemiset yhteen postaukseen ;) Katsotaan, toimiiko homma selkeämmin näin :)

Yleisesti viikon treenailusta: Ollaan oltu todella laiskoja ;D Kuten huomaa alla. Seuraavalle viikolle on taas enemmän treenisuunnitelmia tiedossa :)

MAANANTAI

Toko/Tottis

Ministi seuraamista, jossa painotin hyvää fiilistä -> lyhyitä ja nostattavia pätkiä, jokunen käännös. Käännöksissä takapää ei kunnolla mukana alkuun, muutoin ok. Jätättäminen edellistreenin pohjalta meinasi pilkahtaa pintaan, joten pyrin palkkaamaan ennen epävarmuustekijöitä.

Jälki (nro 12)

Sänkipelto (mutainen), n. 20 min vanha, sadekeli ja reippaampi tuuli. J:n mallinen, alun 50 askelta namitettu, sitten satunnaista joka kolmas/viides, ennen kaarrosta itselle merkiksi tiheämpi namitus + pieni stopperi. J:n ekalla suoralla yksi piilotettu lihapulla vähän puolen välin jälkeen. Kaarteen keskellä pätkä namitettua, kaarteet tyhjät, vika suora suurimmaksi osaksi namitettu. Lopussa kissanpatee, nam!

Nyt ahnehdin! Ja koira vääränlaisella mielentilalla paalulla -> kova nälkä, joten alkuosa jäljestä säheltämistä, jonka jälkeen meno tasoittui. Hutilointia näkyi siellä täällä, enkä jäljen näkymättömyydestä johtuen voinut vaatia tarkkuutta. Koko ajan koira oli kuitenkin jäljen päällä, mutta selkeästi oli taas toissajäljellä näkynyt kaasu päällä. Lisäksi ahnehdin namittomuuden kanssa ihan liikaa!

Ajatukset seuraaville jäljille:
*Tekniikan tankkaamista / vaatimista (pidättäminen käytössä) -> alustoja, joilla näen jäljen itse (ei kuitenkaan hajutunnelijälkiä, ts. pitkäheinäiset pellot edelleen pannassa)
*Namit pieniksi murusiksi -> joutuu työstämään tarkemmin askelia
*Ei liian nälkäistä koiraa jäljelle tässä vaiheessa
*Mietittävä tarkkaan namittomuuden kanssa eteneminen
*Jäljet ajatuksella!

Onneksi ei mene enää kauaa, kun päästään ongelminemme osaavampien silmäparien alle :P Keräämme siis ongelmia siihen saakka ;)

TIISTAI

Toko/tottis

Seuraaminen: Edelleen vahvistellaan sitä mukana tulemista, nyt tarjosi napakkaa seisahtumista hetken seuraamisen jälkeen, että sillä tavalla :D Käännöksiä vasempaan -> nyt hyviä.

Liikkeestä seisominen: Raiku osaa! Jee! Pysähtyy todella napakasti, ehkä hieman liioitellunkin.. Tömäyttää etutassut maahan kuin maahanmenossa tekee..Tasapainoilua pysähtymisen ja seuraamisen keston kanssa -> herkkä tarjoamaan.

Esineruutu

Milloinkahan viimeksi Raiku olisi ruudussa käynyt, eikä kertoja ole edes montaa, ehkä pari? Silloinkin tehtiin ns. vauvaruutu, joka oli todella mini. Nyt tein kertaheitolla suikaleen, jossa kolme esinettä (taka oikea villasukka, keski vasen pehmustepanta ja etureunasta n. 5 m vasemmalla laidalla hanska). Suikale 50 m syvä, leveyttä kymmenisen metriä. Pohja ryteikköistä metsää (ei kunnollista näköyhteyttä aivan taaske), tuuli jonkin verran ruudusta päin.

Raiku merkkasi ruudun todella nopeasti tuulen avulla ja lähetin sen hieman ruudun sisästä etsimään. Ja sehän upposi syvälle. Täytyy sanoa, että nämä on juuri näitä “kokeillaan”-treenejä, eikä minulla ollut sitten minkäänlaista ideaa, mitä oltiin tekemässä. Ei siinä, keskiesine nousi nopeasti. Tehtiin takaesine muistikuvalla -> appari kävi näyttämässä esineen ja poistui meidän taakse. Raiku haki esineen suorana pistona ryteikköjen takaa. Tässä vaiheessa käyttää hyvin nokkaansa.

Esineet toi vauhdilla takaisin ja leikin niillä hieman. Vikan esineen kanssa otin luovutuksen eteen leikin lomassa. Pitäisi kaiketi ryhtyä rakentamaan hyvää luovutusta alusta asti, mutta ehkei tää mene rikki tällä :)

Esineruutuja olisi tarkoitus pohjustaa syksyn aikana ennen maastokauden joutumista talviteloille enemmänkin.

LOPPUVIIKKO

Tylsänä raapustan jälkijunassa loppuviikon juttuja. Ollaan tehty todella pienimuotoisesti tokojuttuja, mm. perusasentoja ja kaukokäskyjä kotosalla.

Sunnuntaina käytiin tokokisoissa turisteina kannustamassa kaverikoirakkoa ja Raikun kanssa hengailtiin siinä kehän laidalla. Tehtiin perusasennossa kontaktin ottamista ja seuraamisen pätkiä sekä yleistä olemista kisapaikalla (ts. “käy siihen”). Hienosti Laa käyttäytyi, vaikka ajattelin, ettei se osaisi olla ;P Koitetaan päästä kisapaikoille useamminkin! Tarkoitus oli tehdä pieni treeni, mutta jäi kuitenkin kiireisen aikataulun vuoksi. Enskerralla sitten :)

Ajattelin herättää jälkipohdintoja Nijin suhteen näin hyvissä ajoin ennen koiran hommiin pääsyä pentulaatikolta. Aihe kirpaisee, koska ärsyttää kumpikin tämän kauden koe. Meidän piti olla niin hyviä, että tulos tulee ilman ongelmia. Ensikaudelle tavoite JK3 ykköstuloksella ei ole mahdoton, mutta ennen kaikkea haluan, että koiralla on sama tatsi hommaan kuin vuosi takaperin.

Tämän kauden ongelma on ollut selkeästi kisa- ja treenijälkien kohtaamattomuus. Treenijäljet ovat poikkeuksetta olleet a) tuoreita ja b) lyhyitä sekä c) vaatimustasoltaan alhaisempia kuin vuosi sitten (tein källijälkiä, painotin esineitä eritavalla jne. -> koiralla oikeasti himo jälkeä kohtaan). Kisajäljistä kumpikin oli tänä vuonna hirveän nihkeitä. Niji hukkaili jälkeä, mikä on sille todella, todella outoa. Lisäksi minun on hakattavaa lanttuuni se, etten todellakaan osaa koiraa paremmin jäljestää ;P Huomaan, että kaikki oletukset tarttuu takaraivoon ja alan olettaa jäljeltä kaikenlaista.

Niji on hiljalleen aloitellut kunnonkohottamista pentujen hoidon lomassa, joten ei varmasti mene kovin kauaa, kun treenaaminen on kunnon suhteen järkevää :) Haluan kuitenkin painottaa myös fyysistä kuntoa tarkemmin, sillä se on osa suoritusta.

Treenien suhteen treenattavaa on seuraavat osa-alueet ennen seuraavia kisoja (eli ei kaikkea ehdi tällä kaudella tekemään):

Jana
*Vanhoja janoja tyylillä jälki jatkuu suoraan edestä -> painotetaan tässä vaiheessa kautta suoraan etenemistä ja imua jäljelle. Suunnan ottaminen ei ole ollut Nijille ongelma, MUTTA en aio tuudittautua siihen.
*Lisäksi janatreeneihin luoton rakentamista -> pitkiä janoja rakentaen uskoa jäljen olemassaoloon hieman kauempanakin. Tämä ei ole ollut ongelma, mutta ajattelin tämän pohjustavan sinniä jäljelle.
*Erilaiset tuuliolosuhteet ja maastot

Esineet
*Erilaiset kepit -> tehty paljon erilaisilla, mutta ei esim. ääripienillä
*Esinemotivaation haluan ehdottomasti korkeammaksi -> haastetta keppien löytämiseen, palkka keppikeskeiseksi
*Vanhat esineet (=vanha jälki)
*Keppien etäisyys toisista (ts. pitkät välit -> uskoa jäljelle tälläkin)

Kulmat
*Tarkkuus: Peltotreeniä pohjalle -> kulmia ehdottomasti tarkemmaksi, en tykkää nykyisesti tyylistä roiskia niitä. Viime kaudella selvitti kulmat aivan jäljen päällä.
*Piikit treenaukseen
*Källipaikat -> koiralle lisää motivaatiota pitää huoli jäljestä -> hukkien aiheuttaminen nostaa sinniä

Jälki yleisesti
*Pitkän pitkät suorat
*Pitkän pitkät jäljet
*Vanhat jäljet
*Kaarteet
*Alustat, vaihtelevuutta!
*Vieraan tallaama (ohjaajan mentaaliharjoittelua varten..)
*Harhat -> ongelmana ollut vanhojen jälkien ajamisessa tänä vuonna, myönnettävä on, että molemmissa kokeissa otti harhan epävarmuuttaan omasta jäljestä

Ohjastaja
*Opettelee uskomaan koiraansa, joka OSAA!

Koska tämän kesän jälkitreenit ovat minusta osittain epäonnistuneet, ajattelin keskittyä nyt aloittamaan “puhtaalta pöydältä” nimenomaan rakentaen koiran uskoa jäljelle takaisin. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinaiset källijäljet saavat odottaa kevääseen. Haluan jättää mahdollisimman hyvän pohjan talven ajaksi, jotta keväällä on taas hyvä jatkaa. Eiköhän jälkikelejä sen verran pitkälle riitä, jotta saadaan homma taas luistamaan. Viime syksyn pohjustustreenit olivat lähinnä esineruutuilua ja siten jäljen unohtamista. Uskon, että saan palautettua Nijin taas luottamaan itseensä opettelemalla itse luottamaan koiraan :) Nis on pätevä, minä olen sen vain unohtanut <3

Tottisten suhteen en ole vielä jaksanut miettiä mitään ihmeempää, esineruudut ovat tänä vuonna pelittäneet äärihienosti, mutta niissäkin on ehdottomasti paljon työstettävää!

“Someone told me the world is round, but I’m checking it out for myself. “

Jospa välillä ihan arkikuulumisia kehiin tylsien treenipostausten lomaan :) Täytyy sanoa, että olen yllättynyt innostuksen säilymiseen treenimerkintöjen ja treenaamisen suhteen. Meillä on oikeasti ollut hauskoja treenituokioita Raikun kanssa ja jonkinlaista ideaa hömppäilyissäkin. Enää en takerru epäonnistuneisiin juttuihin ja masennu niistä, vaan otan ne haasteina. Kun asiat ajattelee näin, kääntää ongelmat positiivisiksi asioiksi ja treenaaminen maistuu taas. Liittyy tähän paljon muitakin päätöksiä oman elämän suhteen ja kun itsellä on kevyempi taakka kannettavana, sujuu arki huomattavasti letkeämmin. Vielä on toki paljon juttuja, jotka pitäisi saada ratkottua lyhyessä ajassa eräänlaisten eräpäivien vuoksi, mutta koitan pitää ne kuitenkin asioina, joita en stressaa turhaan. Kaikki tällä hetkellä roikkuvat jutut ovat kiinni ulkopuolisista osapuolista, joten ei auta kuin odotella. Epätoivoa luo tulevaisuudensuunnitelmien suhteen esimerkiksi se, että 34 muuta ovat keksineet saman idean kuin minä. Pitää toivoa, että pääsen alkukarsintoja pidemmälle, sillä en osaa “näyttää hyvälle” paperilla ;P Varasuunnitelmia on tosin vireillä, joten ei jää elämä yhden oppisopimuspaikan varaan ;) Vaikka toivon kovasti, että tämä tärppäisi. Ei auta kun luottaa tilanteet isompiin käsiin, kyllä se siitä!

Muita hehkeitä tulevia muutoksia on, että lauman nelipyöräinen tulee vaihtumaan lähitulevaisuudessa! Tilalle on tulossa enemmän koira-auto, joten toivonmukaan saan kummallekin neidille toimivat häkkiviritelmät takaloossiin. Kedon kukkanen ei tuleva autokaan ole, mutta toivottavasti hieman mukavampi ajokokemus kuitenkin. Lähetän orastavan ongelmatapauksen eteenpäin oletettavasti loppuelämän kotiin sisäelintenluovuttajaksi ;)

Ja se tämän postauksen tärkein juttu. Raiku on ollut pian tasan vuoden lauman osana! :) Vuosi sitten viikon varoitusajalla tein päätöksen pennun tulosta ja niin Laalaa haettiin naapurimaasta synttärieni kynnyksellä. Ja Raiku on kyllä ollut heti alusta saakka helppo ujuttaa lauman jatkoksi, eikä sen kotiutumisessa ollut mitään ongelmaa.

Raiku on alusta asti kulkenut Nijin matkassa ihan kaikkialla. Kerrostalolähiöstä ei aivan ideaalioloista maalaismaisemiin tupsahtanut Laa oli kuin kotonaan ensimmäisestä illasta lähtien, vaikka toki kaikkea uutta ja ihmeellistäkin on matkalla vastaan tullut.

Kakarakoira Raiku on alusta saakka ollut ja sitä se on edelleen :) Aikuistumisen merkkejä ei pahemmin ole ollut ilmassa ja Raiku tuntuu tyytyneen sille tarkoitettuun Hovinarrin osaan varsin loistavasti. Niji kun ei paljoa anna tilaa pomppia nenille. Toki lapset aina kasvaa jollain tapaa ja jotain omilla jaloilla seisomiseen viittaavia juttuja on Raikun käytökseen tupsahtanut. Uskalletaan sanoa lenkkikavereille vastaan, eikä ihan anneta pompottaa joka tilanteessa. Edelleen Raiku on kuitenkin sama vanha Laa, joka haluaa olla mielinkielin kaikille uusille tuttavuuksille.

Raiku on hirmuisen ohjaajapehmeä ja siten helppo eteenpäinvietävä. Tosin nyt näkyy lenkkeillessä pientä “en kuuleelallallaallaaa” -pelleilyä eli jotain kokeilumieltä on pienen koiran aivoituksissa. Draamakuningattaren elkein huomautuksiin vastataan kuin kuolema olisi tulossa, mutta samantein saatetaan jatkaa ihan samaa asiaa, mistä huomautettiin tai vähintäänkin jatketaan muuta tohottamista häntä pystyssä reippaana kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

Ulkomuodollisesti Laa muistuttaa nykyään hieman enemmän malinuaata kuin lotkoa, mutta on siinä silti hyvin paljon lotkomaisia piirteitä :D Sämpyläjalka se on edelleen <3

Raikun kanssa lajit ovat lukkiutuneet erikoisjäljen ja tokon ympärille, mutta myös aksa olisi tarkoitus ujuttaa lajivalikoimaan, isommin mikäli koira on luustollisesti ok. Ja katsotaan riittääkö lahjoja pariin muuhun kokeillaan-lajiin tulevaisuudessa :) Vuorokausista vaan loppuu tunnit, viikoista päivät ja kuukausista viikot, joten katsotaan, mitkä lajit muotoutuu oikeasti ykkösiksi. Onneksi talvi estää jäljen treenaamisen, joten voidaan silloin keskittyä muihin juttuihin isommin :) Jos ehditään, kisataan tämän vuoden puolella virallisissa tokokisoissa, kunhan hommat on kaikkien palasten osalta läjässä.

Otsikko kääntyy kutakuinkin näin: “Minä pidän Raikusta” :) Nyt enemmän Raikun kanssa puuhattuani Nijin ollessa poissa kuvioista hetkellisesti alan oikeasti pitämään tuosta koirasta ihan kympillä. Raiku on huomattavasti myöhäiskypsempi kuin Niji ja siten tuo omia haasteitaan kakaramaisuudesta johtuen. Huomaan myös, että olen vasta nyt oppinut käsittelemään Raikua sen luonteen mukaisesti. Paljon on opittavaa Raikun kanssa puuhastelusta, mutta onneksi kehityssuunta on varsin hyvä, enkä missään kohtaa koe epäonnistuneeni tuon kanssa. Huomaa kyllä, että aiemmat koirat tuovat paljon kokemusta ja ymmärrystä, mutta kyllä sitä aina on opittavaa, kun hyppysissä on uusi koira. Uusi koira, uudet kujeet, vai miten se menee. Odotan jo hieman malttamattomana koiralle ikää lisää ja toivon kovasti, että päästään kisailemaan pian :)

Kuuntelin pitkästä aikaa Spirit - Villi ja vapaa -leffan soundtrackeja youtubesta ja jotenkin tämä kolahti Raikun kanssa puuhailujen suhteen. Sanoitus jotenkin osuu ja uppoaa monelta kantilta <3

Niji jäi tosiaan kasvattajalle pentujen kera ja me muutettiin pentulaatikon juurelta takaisin kämpille. Pennut muuttivat olkkariin saunatuvan puolelta, joten meitä ei tarvita yövahteina. Käydään kuitenkin päivittäin moikkaamassa kakaralaumaa, joka kasvaa hurjaa vauhtia! Leikkiminen alkaa luonnistua ja elämässä on muutakin kuin syöminen ja nukkuminen :) Innolla pennejen kasvua odotellen <3